Kauhein koti

Suomen kauhein koti. Meiän kiinteistö arvostusta poti.
Päätettiin osallistua kisaan kauhein koti,. Alotettiin siitä missää aikamme vietettiin, sehän tietysti oli keskellä pihaa. Sinne laskiämpäri laskettiin merkiksi. Siinä sitä juomareilla on miettimistä. Mitä kummaa nää täällä touhuu, ämpäri keskellä pihaa, varmaan laskevat vetensä siihen, jos ohi ruikkii ei hajuhaittoja tuu nurkkii. Juomarit notkuen jatkaa matkaa, terassille. Muutama lauta on kauniisti poikki, äkkiä niitten yli juomaristo loikki,. Terassin pöytähiukan nuhju, vihreetä hometta pukkaa, eipähän mee vanhat kaatuneet juomat hukkaan. Talvelta jääny villasukkaan makkarapötkö, siinä se kauniisti aseteltuna pötkötti, kuvitella saatto miten vieressä isäntämies rötkötti maisteli lämmintä kyrsää. Aika oli juomariston siirtyä porstuan kautta sisätilaan. Mennessä ulko-ovi yhellä saranalla roikku, varovasti raati sen paikoilleen asensi. Ovella vastaan iski jo vanhan virtsan voimakas tuoksu, nyt ei ollu siivottu ammoniakilla, pinnat ei kiiltänyt, astioita useamman kerran käytetty, keittiö oli kuin räjäytetty. Hiiri ongelmaa talossa ollu, 10 kissaa piti siitä huolen, lattioista näki olivatten tyhjentäneet muutaman kerran suolen. Juomaristolle jätetty merkiksi asukeista pari kossuu, ei kyllä yhtään essuu. Pulloissa kellu muutama natsa, makua suoden, intiimiyttä juomaan tuoden. Juomaristo tietenkin maisto, oltiinhan torppaa arvostelemassa, haju oli jtuttu, nyt piti kääntää nuttu ja hörpyt ottaa. Natsa antoi juomaan pikantin maun, ei kaivannu lasia, oikeat juomarit ottaa pullonsuusta, niinhän on asia. Lattialla oli vanha sulkaa rasia, päälle kerkes talloo yks juomari, onneks ei tarvinnu enempi maistaa, riitti kun hiukan haistaa.
Nyt riitti tämä tupa, aika pisteitä antaa, viityisäks , asialliseks kehuvat, käytännilisyyttä osoitti ämpäri pihalla. Antoivat kerralla 34% ei ihan päässy kossuun asti. Seuraavan kerran tyhjennetään pihalle koko lasti.