Kaverit

Yksinäisyyttä niin usein tunnen, yksinäisyys veroa jos maksaisin,
, tuskin elää jaksaisin, summat nii suuria varmaan ois, tiedän ettei kukaan auttamaan maksuissa haluais tai vois. Lisäksi mielummin kaikki lähtevät luotani pois. Mistä tunne moinen, se onkin asia ihan toinen,
Yhtäkkiä yksinäisyys vain rintaani tuli, kaverit jätti sydämeni suli.
Mulla antaa ei fyrkkaa heille, siks koskaan ei kuulemma enää tuu meille.
Nirsoilevat vain turhaa, kulkevat ikimetsässä keskenään harhaan.. Olkoot siellä meikä manne yksin viihtyy kototonakin, eipähän tarvii aina toisille kiihtyy kun jotakin ovat ruinuamassa.

 Viimeksikin olis pitänyt kauppaan mennä sieltä olutta ja pizza hakea, kumma kun ei pyytäneet tokiosta sakea noutaa.Tuollaiset ystävät heittää joutaa jo kauas nakata, laatikon kansi kiinni hakata upottaa suo järveen. Ehkä hiukan dramatisoin hommia noita, riittää kun tarjoo vain perunoita ja silliä, mehun kera voin antaa käyttää samaa mehupilliä. Luulis tuon kelpaavan, tärkeintähän kuitenkin yhdessäolossa on iloinen hyvä seura, ei sitä onko vadilla tänään kokonaan paistettu peura.

Eikä aina tartte olla väkevää juomaa, voihan se joskus riittää äidin suomaa kotikaljaa tai pelkästään maitoa. Itekkin rahanvähyyttä poden sitä taskuissa latin latia ei ole pyörällä itekkin töihin kulen. Jops säästöön vähän saisin ostaa mopon voisin, itselleni helpotusta kulkuun toisin. Rahaa ja systeemiä ei ole siksi edelleen sykkelillä polen. Edelleen yksinäisyyttä niin usein tunnen.