Kauppa päivä

Usein päivät pitkiä on silloin on hyvä jos ehtii kahvia edes
pannullisen litkiä, hyvin kun kaikki menee pihvi on sitkiä,
matkat liian pitkiä. Kävellä täytyy parkkipaikan päästä, jos
ei oo katu jäässä on se ainakin veden vallassa.

Yritä siinä sitten hymyä vääntää, autoa pieniin parkkiruutuihin
kääntää. Juuri kun saat auto keulan kohti viimeistä vapaata
ruutuu, siihen änkee resu lada, eikös tietty kohta sada kun
autolle paikan saat. Näin oli toissapäivänä, kun kauppoihin
joutu ostoksille lähtee.
Harmittelin miksei finnair meiän pihasta lennä, ei mun tarttis
kauppoihin mennä. Kolmessa kaupassa päivällä käytiin,
kaikki tuntu kotona olevan lopussa, niin sitä kierrettiin
myymälöitä aika hopussa. Hutlaari täyttyi monesta kassista,
Kohta tulikin ilmoitus passista, sekin piti poliisiasemalta hakia.

 Sielläkin aikaa kului, kaikilla sama hoppu, passista vuodet loppu.
Kotipitäjään kaupungista päästiin, muistettiin kananmuniakin
pitää samalla noutaa, siitä innostu muori tutuille soittaa,
ajatteli koittaa jos kerralla ottais useamman kennon, vois
muillekkin viiä, eihän sitä tiiä jos ei soita. Kaheksan kennoo
mukaan läks. Siinä sitä päivälle pituutta tuli, kotiin pääsin
kassit sisään raahasin, voitte kuvitella pikasesti itteni petiin
kaahasin. Kohta ajattelija kuorsas, kuin pikku porsas hiuka,
koviammalla äänellä.