Musta aukko

Elämä kovin hauras on , kukaan sitä ei pelastamaan pysty.
Kun se on mennäkseen se mennä saa. Kukaan ei sulle
kuitenkaan onnenkortteja pakastaan jaa. Mustapekka
käteen sulle pelissä siinä jää. Kaikki vauhtia tahdo estää
nauttivat kovasta tahdista, kaikkeuden mahdin mustan aukon imusta joka
kauan kestää, antaen oudon nautinnon.
Adrenaliini siinä nousee, malttaa vain kiristää jousee, tiukkuus
reilusti kasvaa, välttämättä ei kannata laittaa mitään rasvaa,
itsestäänkin jouset paukkuu. varmaan on kukaan ei tuu jälki
käteen haukkuun. Tee siis mitä lystäät ite siitä hinnan maksat.
Joka tapauksessa jälkikäteen suo kiitetään tai moititaan, koskaa
kukaan tyytyväinen oo.
Osta siis suoraan menolippu mustaan aukkoon, siellä tunnet vain itse
mitä aikaan sait, kaiken sen mitä todellisuudessa elämältä hait.
Seuraavaa elämää sieltä ei löydy. Kaikki mitä sinulla nyt on tässä ja eilen.
Aukosta löydä et huomista, jos nyt juot jatka juomista kaiken karmean
tuomista sillä mustassa aukossa ei ole huomista.
Tänään , eilen haastoit riitaa, tässä vaiheessa silloin turha lausua
runoja Lauri Viitaa. Mustan aukon kulkemas tie, kataluuteen vie,
sanoja vääristää., oikeutta löydä, mitään pelastaakseeen itsensä myydä.
Tarkoin katsomme elämäämme taakse ja eteen , tahdo emme astua
mustaan veteen, salaperäisen aukon voimaan , virtaan, joutuisimmehan
sen surujen pirtaan.