Sisk0

Sisko elämän iloa synkkyyteen antaa, yhdessä saamme

 maailman murheet kantain. 

 Antain tilaa toisillemme, silloinkin kun velvollisuuksista 

yhteisistä loisimme.

Elämä usein meille kaurapuuroa kultalautaselta tarjoa, 

enemmänkin auringolle synkkiä varjoja lyö.

Siskoni kestää,  minuakin elämääni pilaamasta estää.

Vahva ja luja vaikka ois ongelmien suma, murtuu vasta

kun ajatukset, mieli turtuu, kovuuteen ajan ja paikan.

Vastaukset löytyy kun yhdessä kuljemme, toisiamme koskaan 

pois emme sulje. Siksi vierelläin kulje.