Läskiys on onni
Läski on ikuista. Niin on jo kautta ikuisuuden ollut. Ajattelijakin on joskus ollut kuikka koponen ei se koponen miksi luulette vaan se toinen. Ajattelin kerrankin pureutua läskeyden syvimpään olotilaan, oikein ahmattimaisesti uppoutua sen syvinpiin sielun kuvioihin. Eihän sillä tietenkään mitään sielua ole mutta se on vain sellainen sanonta.
Läskiys täytyy ottaa juuri sellaisena kuin se esiintyy itsellä......
Jokin voi olla läski kieleltään puhuu mitä sattuu, ja millo sattuu, toinen taas ei jaksa liikkua liian läski siihen, tai muutenvaan ei haluu, toiset vaan kattoo sellaiseksi, ainahan ne kattoo. mutt eni vei läskiys on just ja nyt kattojan silmissdä ja nyt alkaa tulla jattelijan mietteitä isoudesta.
Anna palautetta jos vaan jaksat kirjottaa.
MItä oonko muka iso??
Onko muka iso. Paino just 150 kilon tietämissä. Onko se muka iso. Mikä sitten on iso , jos aatellaan niin sarvikuono on iso, se näyttääkin isolta, jalat näyttää meillä ehkä samanlaisilta, mutta en muuten kyllä sanois että näytän sarvikuonolta. Norsukin on iso, se on kooltaankin suuri mahtava, ajatuksia herättävä, en kyllä näytä kyllä norsulta ehkä kun nukun kun unikoneen maski lähtee nokalta ja makkaan kui hylje sängyllä. Sillonkin ehkä vain pikkunorsulta. Vaikka kyllä lapsenlapset sanoo "että pappa norsu synnyttää kohta kärsä roikkuu jo", saunasa ollessa. Ehkä jotain samanlaisuutta on. Aatellaanpa yhen ison maan ihmisiä, jotka mättää ruokaa niin sanottua ruokaa tolkuttomasti, kyytipojaksi aina sitä tummaa juomaa pari litraa kerrallaan , niitä vois jo joitakin sanoa isoiks. Telkasta tulee jokin semmonen ohjelma jossa näytetään miten läskiä imetään ja vielä jää pariksi muuksikin kerraksi.se on jo isoutta. Tosin aina kun meen uimaan meren rantaan ja hyppään niin ilmotan ruottin puolelle tsunamivaarasta, ihan varoiks vaan.Testaapa ittes ookko iso.. Seisopa suorana joskus ja kato näkyykö alapuolella liikettä,.......tarkotan varpaita. Minä näen, ilman peilii. Minäkö muka iso.
OLet mitä syöt
Ihminen on mitä syö, niin on jo kautta aikojen sanottu. Tosin ennen vedettiin läskisoosia, ruisleipää, päälle 5 senttii voita, kelpas siinä sitten ihan huvikseen tekasta 5- 10 mottia halkoja kaivaa jokin 100m ojaa.. nyt poloset istuu koneen ääressä, tuskin jaksaa nostaa takapuolta penkistä.
Pittää soittaa ja tilata kaupasta kun on niin raskasta. Kellon soijessa vääntäydytään vaivalloisesti ovelle, hakemaan ne muutamat kanin rehut, kiinalaiset toukat, ollaan tyytyväisiä kun saatiin raakaa kalaa 50 e/ kilo, jotai susia muka, ihan selvää kalaa.
Enne sanottiin että on läpipasko ihminen kun rautakangen takaa näky vaan korvat.,. Ruoka sen aiheutti. Kai se tuo ravinnon muuttuminen muuttaa meitä ihmistäkin. Jos vetäsen pari satsii hk sinistä viikossa näytän ihan hk siniseltä. jos vetäsen siihen pari olutta ihan niinku kuiville poskionteloille kosteuveksi. Näytän kuulemma liikaa liotetulta pulla mössöltä kahvikupissa.
Pitäs kuulemma nykästä ei mattia vaan ihan rehua pari paalia viikossa. Sitte juomaks jotain kymmenen suodattimen kautta kulkenutta vettä, niin avot hyvää tulee.. Taian pysyä entisissä, kunnon pekonia ja piimää, vatta toimii ja ilma kulkee. Syyään mitä saaaan, nurisematta. Ei ne ruokatieteilijätkään oo yksimielisiä, syyään mikä teke mielen iloseks.
Turha ressata itteesä jonnin joutavilla tieeteillä, Näytät siltä mitä syöt, mielummin kunnon tukilta kun hernekepiltä, sitä mieltä ajattelija.
Olet pöntsö!!
Toisten mielestä pöntsö oon, enhän tieten oli notkealanteinen tumma komia italialaistyylinen mies. Oon vain tavallinen verkkareissa tai nykyään farkuissa kulkeva tavallinen pöntsö. Liikun miten sattuu ja missä sattuu ainakin jääkaapin ja sohvan väliä, koukistajalihasta harjoittaen.
Mikä tekee pöntsön ihmisen onkin outo juttu, eikä tartte olla ees tuttu että uskaltaa kertoa sen. Itellä on vyötärössä muutakin kuin itseluottamusta, muutamia senttejä liikaa raskaa, ruokavaliolla kyllä lisää kasvaa. Varustettu hyvällä itsetunnolla, luonnottomalla yleiskunnolla, parhaiten kasassa pitää, siinä se suomalaisen miehen sielumaisema itää.Haittaako tuo jos hiukan läsää ympärille kertynyt, Ajatusmaailma ei lainkaan siitä oo vertynyt, ehkä ideat liukkaammin liikkuu, kun päässä muukin kuin ikuinen laihduttaminen lii9kkuu.. Mikä ilo siitä syntyy kun lapset kotona saa mäkiä laskee, ne vaan ukon sohvalla oikosekseen käskee läskiä alas laskee.
Pöntsöstä siis on paljon iloa, onhan sitä kasvatettu monta kiloa, monia ihania vuosia, menny mitä erilaisempaa kangas kuosia. Välillä isoa, välillä kankaan määrä kasvaa, se vaatii tosimieheltä paljon rasvaa.
Haittaako tuo jos on pöntsö. Kaikki sen näkee, jos meet lähelle suuria joukkoja ja yleensäkin liikkuvaa väkee.
OLlaan tyytyväisiä itteensä. Se kasvattaa mieltä. Näyttäköön muut vaikka kieltä. Me piämme huolta että on aina hyvää mieltä.
Isona miehenä luulin......
Tällainen kuikkakoposta hiukan suurempi luulin että kun on iso oon maailman napa, kunnes tajusin että mulla on napa mutten oo kaiken keskipisteen napa. Herkästi kyllä tuli sellainen, Kaikki oli niin isoa ettei muut ees mahtunu, Ääneni oli niin iso ettei sinne huoneisiin muuta mahtunukkaan kun ääneni aukaisin.
Kiireesti poistuivat. Pelkäsivät että täyttää pään kun pitivät korviaan ulos juostessaan. Usseimmat kyllä huomasivat mahtavan ulkomuotoni, pikkupojatkin juoksivat vierellä huutaen "läski, läski läski ". Totellisuuvessa isous on kaunista niin ainakin luulin, kun kattelin työkavereitten tilipusseja olivat paljon isompia ja näytti niin komialta, ite ajelin fiiat 600 kateellisena kattelin toisten isoja autoja.
Täytyy myöntää olihan se näky ahtautuessani pikkufiatiin pään kohalla iso lommo monttujen iskiessä. Vaatteista tässä vaiheessa luulin aina löytäväni helposti itelle sopivia kledjuja, pois tieltä, Kaljasaavin peitto taitaa olla ainut sopivin mikä takiks löytyy. Ei oo aina helppoa, olla iso mies niin luulin, eipähän ollu eka kerta mitä luulin ja ei varmaan viimenenkään.Yks asia mitä en koskaan luullu, ettei olis ruokahalua, sitä on riittäny ja tulee riittämään,
Toinen mitä luulen on että kohta puoliin muori pukkaa mulle rehulautasen eteen ja siitä puputtamaan, Oon kyllä luvannu naapurin tammalle etten syö sen ruokia ja se lopettaa mulle nauramisen alkujaan.
MItä siitä jos on läski...
Haittaako se suo jos painoni on suuri, Pitäähän se mut maassa melkein kuin kiinan muuri. Kiviä tartte en taskuun laittaa, turha siitä on peistä taittaa.
Isokin voiu olla kaunista, Tykätäänhän myös muumi peikosta, eikä suinkaan jos oot huomannu heikosta, vyötäröä kyllä riittää ja varmasti usein mammaa siitä kiittää.
Se vain on toisilla rakenne hiukan suuri , toisilla ehkätä ei niin hyvä tuuri sattunu sukupuun juuri joissa ruoka maittaa, silloin määrä ei kauhiasti haittaa.
MItä se suo haittaa jos mulle ruoka maittaa, Muutaman pitsan enempi taittaa, Vatsalaukun täytteeks painaa, siitä ei vielä tule vainaa.
Lihavat on tunnetusti lepposii, johtuuko siitä ettei oo mitään hepposii, huumorintajua mahtuu, kehoon suureen.
Eipähän heitä vesiäkään ruusupensaitten juureen, Vaikea vatsalla oudolla moisia temppuja duunata, Parempi siis vain pöntön reunat puunata kuin uudet vaatteet märät tuunata.
Haittaako suo jos tukevampi oon, isompia vaatteita käytän ja yritän laihemmalta näyttää, eipähän tartte ohuisiin kohtiin täytettä täyttää.
Toisaalta kaikki huomaa mut kun ähisten paikalle saavun, ehkä kompastun ja kaadun. Silloin sympatiat on puolella mun, säälittelevät kaikki, kuntoon saanut itsensä huonoon, kukaan sano mitään, katsovat pitkään ihmetellen nostoyritystä mun, miten ois käynyt sun,
Kaatuessas kaikki luullu ois, juonut kaveri on liikaa tolleen kompastelee, pöytiä kaataa, aika ulos heittää, portsarilla äkkiä keittää.
Haittaako tuo jos painoni suuri on, ei minua ainaskaan, moni näkee vieläkin vaivaa, Menneitä kaivaa, Olkoot jos se kerta vaivaa.