Toimessa

Sattuma meitä johdattaa turhaan toimeen, toiset tuhlaa aikaan neulottuun loimeen.
Minä aikaani tuhlaa en joutaviin hommiin, ensinnäkin aamuisin pyrin aina nukkumaan pommiin. Herätyksen jälkeen kiiruhdan saamaan kupillisen kuumaa juomaa, tuota valtion liikkeen väkeväksi luomaa. Korjaus-sarja helppaa hetkeksi, eilistä juhlaa joka muuttui pitkäsi retkeksi. Otimma hiukan helpotusta hommiin, siksi nukuin tänäänkin pommiin, ehtinyt en taaskaan ajoissa hommiin.
Pomo kerkis puhelimella soittaa, millos aiot töihin vihdoin tulla, vai onko taas yön aikana täyttynyt lulla, monesko lie jo tälle vuolle. Jotakin sopersin kovasta kuumeesta, pomo kuuli mistä ihmeen huumeesta, ootkos taas kohlannu kunnolla, mitä lie nytkin sun omallatunnolla. Millokohan sinäkin kävisit töissä kunnolla.
Yskin lujaa puhelimeen varmuudeks, ois kaikupohjaa kuumeelle tuolle, johtaja kehoitti tippaiitalla käymään, rahaa tulis ei muuten. Meinasin alkaa puhelimessa räyhään, sen verran jurppi tuo hoitsulle meno, ei auttanu ottaa kuin kunnon etukeno kipeeltä näyttää, kaikki puhelahjani käyttää kaikki kaavakkeet jotenkin täyttää.
Kohta se siltä näyttää saan muuallakin näitä lomakkeita näyttää. Vielä täytyy
olla iloinen kun on toimi mihin tulla, kohta voi olla ettei oo tointa mihin tulla.