Superkuu
Aikani alla superkuun, yhdessä kuljemme, olla kanssas saan.
Käsi käteen kietoutuu, kaksi villiä toisiinsa sitoutuu, mikään
meitä erottaa ei voi nyt ja tässä.
Kuu tietää tunteemme kaikki, veteen piirtää nuotit sen, soittaen
hiljaista sävelmää, lahtemme poukamassa.
Kulkuamme mikään ei voi hidastaa, vain me tiedämme sen.
Voisinko koskaan olla yhtä onnellinen kuin kanssas sun nyt
olla saan. Käsi käteen puristuu, liittyen toiseen.
Kuu tietää tunteemme kaikki, veteen piirtää nuotit sen, soittaen
hiljaista sävelmää, lahtemme poukamassa.
Matkalla tällä yhteisellä kuun taitse, varjossa suurten puiden,
emme koskaa anna häiritä muiden. Kukaan kulkuumme puuttua voi, sen
kaksin teemme ystäväin parhain.
Kuu tietää tunteemme kaikki, veteen piirtää nuotit sen, soittaen
hiljaista sävelmää, lahtemme poukamassa.
Tiedämme joskus matkamme päättyvän , helposti esteet
edestä kaadamme, ne iloiksi yhteisiksi muunnamme, matkamme
kohti ikuisuutta alkaa, sen yhdessä teemme.
Kuu tietää tunteemme kaikki, veteen piirtää nuotit sen, soittaen
hiljaista sävelmää, lahtemme poukamassa.Mikään meitä ei voi eroittaa yhdessä