Minä.....kö läski

Läskiys non katsiojan silmässä,, toisety saattaa nähdä pienen nokareen rasvaa lihassa, alkaa huutaa "minä en syö läskiä läskiä" kun taas toinen on melkein ekstaasissa jas etsii jo ruisleivänpalaa sulattaaksen rasvan jotta pääsee kastelemaan. Se on tämä läskiys niin suhteellista, niin suhteellista, sanokaa mun sanoneen, sanon kuitenkin.

Kattoin peiliin, läskiä en liiemmälti nähnyt ja minkä sitä syntyperälleen voi jos on syntynyt suuri luisena ja näin lihaksikkaalla ropalla varustettuna. Kateellisten rautakankien takana piilottelevien puhetta.

Usein meidän läskit yhdistetään passiivisuuteen ja itsehillinnän puutteeseen, lihaa voidaan syyttää paheellisesta laiskuudesta. Ajattelijakin kuulee usein "sun pitäs liiikkua enemmän"Milläs liikut jos paino pyörii hiukan isommissa määrissä ja polvet ei kestä. Helppo se on huudella naapuri pöydästä ja vedellä XXL aterioita ajattelijan puputtaessa porkkanoita ja kanin ruokia.. Tosihan se on että pitäs liikkua enemmän mutta eikös kaikkien pitäs liikkua enemmän. Onko se meiän etuoikeus vain liikkua joilla lihasksistoa tai suuria luita on enempi kuin toisilla.

Pitääkö siitä aina olla huomauttelemassa, tai taputtelemassa vatsaa "on tainnu tulla vähän kiloja viime kerrasta", ei oo tullu, silmissä vaan harittaa. Minäkö läski, kansantalous arvioiden mukaan näin ei ole, olen vain ylensyönyt ja itseni pilannut väärillä ruokatottumuksilla.. Raukallalla lautasmalli unohtunut,. Ei piä paikkaansa on syöny samanlaista pyöreiltä lautasilta ja joskus jopa neliskanttisilta. niinku kuvissakin on. Jope jo lauloi aikoinaan "lihavat on lepposii, ei ne twee toisille kepposii," pankaapa paremmaksi. Terv väärin syönyt ajattelija ( läski on ikuista)