Oikeassa

Aina voi väittää olevansa oikeassa, tai tuntea ainakin niin. Ajatus lähtee syvältä sisältä, silloin ei ole helppoa myöntää olevansa väärässä. Tuskin ajatusta oikein ymmärtää, alkaa väittää kolikolla yksi vain puoli.
Ihmisellä silloin vain on yksi huoli, kasvonsa menettää, koska niitä ei helposti korjattua saa. Herkästi silloin höyheniä tuuleen viskoon, takaisin niitä ehkä kiskoo. Me ihmiset vain ollaan niin herkkiä katsomaan ihailevasti omaa kuvaa. Siinä haikaillaan kaikkea hyvää.
Kolarissakin useampi katsoja näkee eri kulman, siitä tutkijalle tekee vaikean pulman, Kuljettajilla vielä on oma kanta, joka tukee omaa mieltä, silloin ehkä tulee näyttäneeksi toiselle kieltä. Kuka siinä on oikeassa voi olla vaikea tulkita, kun kolikossakin on kaksi puolta synnyttää se arveluttavasti asianomaisissa huolta.
Osaisimmepa katsoa asioita neutraalisti, tulkita omaa etua ajamatta, harva meistä oman paitansa antaa jos ilman itse jää. Aina eteen tulee oma napa joka kärsiä ei saa. Tunnen ihmisiä jotka tuhlaa elämänsä toisille, niin sanotuille loisille, joilta vastakaikua ei saa, oman napansa täytenä kantaa, toisille ei vahingossakaan mitään voi antaa. Sääliksi käy noita loisia, eivät ajattele toisia. Käsi ojossa kulkee, ihmisyyden perusominaisuuden pois sulkee,RAKKAUS LÄHIMMÄISEEN: