Lappi
Tasaisella suolla makia ol hiihtää, lumi kinosti tai sukset vinosti latuun pisti, siinä oli omansa visti.Nyt oli kuitenkin syksy ruska kauneimmillaan. Se alkaa kun yö mennyt on hallaan. Siinä kauneudessa mieli lepää, kieli kurkkuun juuttuu, kauneus luonnon niin huumaa, kehossa tuntuu niin kuumaa aaltoo.
Kun joskus pääsis erämaahan tuonne, vaihtaa pitäs kiireinen luonne, aikaa kello ei saa näyttää, jääkaappia herkuilla on turha täyttää, sen virheen jos teet, sama vaikka rvintolaan vain meet, siellä aikaas tuhlaat, rahas juomiin uhraat. Luonto sen kauneus jää kokematta, päälle jää vain hokema, oltiin lapissa ruska, siitä tuli aamuisin kauhea tuska, samaa keltaista väreissä vain näki, olinhan koko ajan päissäni kuin käki.
Lappi niin paljon muutakin tarjoaa, luonnon lisäks herkkuja hienoja, makunystyröitä lellii, vieraanvaraiset ihmiset sua hellii. Hinku ois päästä aloittaa matkat, ottaa täältä oravanpyörästä hatkat. Tunturissa siis tavataan kohta alvariinsa ravataan, kun sinäkin saat sydämees lapin, olet aukassa eräänlaisen venees tapin. Erämaat sydämees vuotaa, enää ett' jahkaile "tuota" vaan meet näät toisenlaiset maat ja veet. Sielus silmin sinne aina meet..