Metäsä

Iso mies sienessä kulkee, varvikossa pitkässä tennarit jalassa.
Lähdin metsään kiireessä. Saappaat vielä kiikkuu tyhjässä
pajassa. Aatellu kiireen hötäkässä minne oikeen meen , mitä
siellä tennarit jalassa oikeastaan teen. Onneksi poimuri
varrellinen tuli mukaan, jospa ämpärillisen punaista kultaa
ei ois täältä ottanu vielä kukaan.
Ahnaasti poukoin mättäältä määttäälle, poimuri suihki hurjalla
tahilla,. Tahdoin näyttää millasella mahilla puolukat talteen
otetaan. Varsipoimurilla marjoja kerään pikku vika tulee joka
ämpärillis erään. Nimittäin
metsän siivoo roskista pienistä, on siellä ollu muutama seitikki
sienistä. Iso mies ei välitä pienistä, otanpa ens kerralla mukaan
saavin, jonne poimurillain kaikki sienet , puolukatkin yht aikaa raavin.
Yhellä kertaa kaks tuotetta noukin, sienet huonot saavista pois koukin,
heitän takas mettään. Siellä ne ei haittaa roskina kettään. Mettässä
olo saa hermot lepään, iteltä tuskin toista kertaa epään. Täytyy muistaa
ottaa vaan saappaat jalkaa, herkästi kun suon silmäkkeeseen putoo,
siinä lenkkarit alkaa kastuu. Lenkkareilla tietedn kuitenkin tarkemmin
kattoo mihin astuu. Siinä mettässä loikkijalla on kyllä täysi vastuu.
Suosittelen näin positiivisviikolla mettään menoa, vaikka hiukan
etukenoa, parasta mennä, hauska siellä on hirvikärpäsiä huitoo,
alkaako huikoo, ota eväät mukaan mitä eväinä on harvoin sitä
näe ei kukaan. Aukase silti suu varoin, hyttyset muut öttiäiset
yrittää sisään ja leivän päälle monin tavoin. Nautitaan metsästä,
koko rinnoin, kaikin voimin ,innoin.